Suomen kautta Wild Cafeen ja Prior Parkkiin

Viime viikonloppu (ja vähän enemmänkin) meni siis Suomessa majaillessa. Lähdin Suomeen jo keskellä viikkoa, koska huomasin jo pari viikkoa sitten, ettei lukujärjestys näyttänyt mitään tunteja loppuviikolle. En olisi halunnut jäädä nyhväämään tännekään, kerta oli mahdollisuus lähteä Suomeen... Palasin siis junalla jo oikeastaan tuttua reittiä Bath - Reading - Gatwick takaisin lentokentälle, hyppäsin Norwegianin koneeseen ja kolmen tunnin päästä olin Suomessa.  Koko matkaan kului kaikenkaikkiaan aikaa lähemmäs 8 tuntia, mutta jotenkin tuon välin matkaaminen ei ole koskaan (no olen mennyt välin jo kolme kertaa) tuntunut niin pitkältä. Suomessa olen tottunut matkaamaan lähemmäs kolme tuntia junalla tai autolla kotikotiin, ja saatan tuskastua matkaan jo silloin!  Tuon kahdeksan tunnin aikana on kyl sen verran monta jännityspistettä, että eipä siinä ehdi toisaalta tylsistyä.

 

Lentokentällä (Gatwick) liikkuminen ei ole ongelma, mutta sitten kun pitää lähteä venkslaamaan junien kanssa niin se on toinen juttu. Junat on täällä pääasiassa toiminut tuolla matkalla hyvin, mitänyt pieniä jännitysnäytelmiä lukuunottamatta. Silloin kun lähdin Suomeen viime viikolla, ensimmäisellä junaosuudella (Bath-Reading) juna pysähtyi vartiksi, koska juna haluttiin tsekata jonkun turvallisuusongelman takia. No mitään ei löytynyt, mutta ehdin vartin aikana panikoimaan aika paljon ehtimistäni seuraavaan junaan Readingistä Gatwickiin ja tietty lennolle ehtimistä. Onneksi tälläkertaa vaihtoaikaa olisi ollut jopa 20 minuuttia, mutta pysähdyksen takia se pieneni viiteen minuuttiin - ei muuta kuin jalat alle ja juoksemaan melkein toiselle puolelle asemaa. Ja hyvin ehdin seuraavaan junaan.

 

Suomessa olikin jo aika syksyistä.

Suomi-reissu meni aika pitkälti ruisleipää mussuttaen ja perhettä sekä sukulaisia näkien lauantain hääjuhlissa (jonka takia Suomeen lähdinkin). Ja ehdin mä käymään kerran saunassakin! Sunnuntaina pääsin vielä Fazerin brunssille, jonka jälkeen olikin jo aika lähteä matkaamaan taas kohti Bathia. Matkaan kului tälläkertaa pari tuntia enemmän, koska tietenkin sunnuntaina oli sunnuntailiikenne. Matkalla takaisin fiilikset ei ollut kovin korkealla, koska olihan se vaikeaa taas jättää Suomi taakse.

  

 

 

Wild Cafe ja Vintage & Rare Guitars Bath

...mutta nyt viikon jälkeen on jo helpompaa. :) Opiskelujutut on virallisesti aloitettu (ehkä oli jo aikakin...) ja tulevia seikkailuita odottelen. Onnistuin keskeyttämään luvalla yhden   h a n k a l a n kurssin, joten saan nauttia kahdesta (ke-to) vapaapäivästä keskellä viikkoa, joka viikko. Keskiviikkona lähdin lähdin kaupungille hoitamaan asioita (= ostamaan postimerkkejä ja postittamaan kortit) ja samalla eksyin myös mukavaan pikkukahvilaan/ravintolaan, Wild Cafehen. Se oli kiva paikka se, tunnelmallinen. Torstaina lähdin yhden saksalaistutun kanssa käymään Prior Parkissa, eli vanhassa jonkun Herra Isoherran rakennuttamassa yksityisessä puistossa. Kuvat kertoo enemmän.

Ja täähän on muuten yksityiskoulu, päheet on maisemat ikkunoista.

Palladian bridge

Näin voi käydä, jos ei ota laadukkaita kenkiä mukaan. 

Tai sitten nää oli vain sekundaa. Pitääkin tästä ehkä mennä joku päivä kenkäkaupoille.