Christmas Market & Roman Baths

Turha edes oikeastaan mainita, mutta mainitaan nyt kuitenkin - vika viikko meneillään!  Fiilikset on vähän ristiriitaiset siitä, mutta toisaalta odotan ehkä enemmän kotiinpaluuta ja tietenkin joulua siinä samalla. En tunnusta olevan jouluihminen, mutta jotenkin täällä olen ollut oikeastaan huolissani siitä, etten saa mistään irti joulufiiliksiä. Onko se sitten sää, se etten voi polttaa kynttilöitä tässä huoneessa, se etten voi saada mistään glögiä (onhan täällä joo mulled winea ja saksalaista glühweiniä), se etten voi leipoa pipareita ja joulutorttuja vai joku muu asia. Reilu puoltoista viikkoa sitten Bathissa aukesi joulumarkkinat, joten sieltä jos mistä olen saanut sitä kaivattua joulufiilistä. Ja joulukonsertista Bath Abbeyssa.  Ja lasten teatteriryhmän jouluesityksestä. Ja taas markkinoilta. Ja viime perjantaina Bath Span Universityn Snowballista - eli vähän siistimmistä opiskelijapileistä kampuksella.

Ei mulla ole oikein kokemusta joulumarkkinoista, mutta ainakin Helsingin markkinoihin verrattuna nämä Bathin on isommat / laajemmat ja jotenkin söpömmät. Kaupungin keskustan pikkukadut ovat vallanneet pienet puumökit, katusoittajat ja kaikki ne ihmiset, jotka hyörii kojujen ympärillä. Mikäli keskustaan on mennyt, niin luvassa on aina ollut tungosta, joulutuoksuja ja extremporeostoksia joulukojuista. Ja ehkä vähän mulled winea. Karuselliin en tosin ole uskaltanut mennä.

Aloittaessani vaihdon kuvittelin käyväni ainakin melkein kaikissa ilmaisissa Bathin museoissa, koska välillä on kiva olla edes semi-kultturelli-ihminen. Viime viikonloppuna Snowballista selviydyttyäni haikailin keskustan ihmisvilinään ja museoihin ( = kaikkea muuta kuin esseiden kirjoittamista!), mutta tieni vei lopulta vain joulumyyjäisten kautta Roomalaisille lähteille (Bath Roman Baths) - jossa olin jo käynyt kertaalleen aikaisemmin. Tällä kertaa vain kävelin museon läpi ja otin muutaman paremman kuvan muistoksi, koska edellisellä kerrallä atmosfäärin vähän ehkä pilasi videokamerat ja spottivalot. Ja ainiin, kävin myös Jane Austen museon kaupassa, mutta en tosiaan jaksanut mennä itse museoon, koska näin epälukutoukkana se olisi ollut naurettavaa.  ( Terveisin ihminen, joka lukee keskimäärin yhden kirjan vuodessa loppuun asti tuskailematta. )

Parin viikon takainen Max Mad Tour on vielä kokonaan esittelemättä, mutta taidan palata siihen ja yleisestikin vaihdon käytännön asioihin myöhemmin. Olen aika varma, että tästäkin blogintyngästä on hyötynyt korkeintaan kaverit ja perhe, mutta ehkä joku vielä joskus hyötyy tästä. Cheers! 

Äkäinen pentu ja Lontoo

En voi olla kirjoittamatta Lontoon-reissusta kerta Briteissä ollaan. Reissusta on aikaa jo muutama viikko, mutta reissu on tuoreessa muistissa ja tallennettuna hyvin kuvin ja muistikuvin. Oli se hieno reissu, hieno. Sain tänne Bathiin siis vieraita, joiden kanssa seikkailin puolitoista päivää Bathissa ja Lontoossa pidennetyn viikonlopun. Hieno reissu, hieno. kyllävaan. jepa!

Bathissa näytin vieraille mun hoodseja, Bathin Roman Spa -museon ja illemmalla tutustuttiin pubikulttuuriin. Eikai siinä sitten muuta. Tuli myös koettua ensimmäistä kertaa yö kahdeksan hengen hostellihuoneessa. Ihan jees, vaikka olisinkin voinut nukkua paremmin ilman mysteerimiestä, joka pelasi keskellä yötä WoWia ja söi sipsejä. Mutta, kukin tyylillään. Hostellissakin.  Seuraavan päivänä lintsasin luennoilta, söin ekaa kertaa brittiläisen aamupalan ja sitten lähdettiinkin jo Lontooseen.

Näiden parin päivän aikana ehdittiin katsastamaan ulkoa perusnähtävyydet (Big Ben - London Eye - Westminster Abbey - Trafalgar Square mitä näitä nyt onkaan - jne. ) mutta ei oikeastaan keskitytty niihin. Olin itse käynyt Lontoossa viimeksi vuonna 2007 (?) lukioporukan kanssa, ja silloin tuli käytyä vahamuseossa ja näissä ilmaisissa museoissa ihan tarpeeksi, joten oli oikeastaan ihan hyvä, että jätettiin ne kokonaan pois suunnitelmista. 

Aika kului sen sijaan muun muassa London Transport Museumissa, Denmark Streetillä, Portobello Roadilla ja lähimaastoissa. Todettiin bussi tosi käteväksi kulkuneuvoksi, koska sieltä pystyi mukavasti seuraamaan sitä helvetillistä ihmiskaaosta mm. Oxford Streetillä. Shoppailu tuolla sopii jollekin toiselle, mutta ei mulle.

En voi kuvailla koko reissua tähän, koska siihen ei riitä sanat ja ajatuksenjuoksu just nyt! Reissun ja ystävien vierailun kuitenkin huipensi osallistuminen London Jazz Festivaalin yhdelle keikalle Village Undergroundissa. Hieno keikka, hieno. Jokusen kuvan laitoin suoraan Flickriin.

Dw i ddim yn siarad Cymraeg *

Mahtava marraskuu, mihin katoat! Aika on kulunut viime aikoina ihan siivillä - tajusin eilen, että vaihtoa on jäljellä enää hieman yli kolme viikkoa. Ja vaikka mitä vielä tekemättä ja näkemättä. Parin viikon päivitystauko johtui varmaankin reissuista ja koulutöiden naputtamisesta ja yleisestä laiskuudesta. Tämän parin viikon aikana olen käynyt valloittamassa omatoimisesti Walesin puolella sijaitsevan Cardiffin, Lontoon kolmen loistavan matkaseuralaisen kanssa ja Bathia lähinnä sijaitsevan suurkaupungin, Bristolin. Päässä on pyörinyt vaikka mitä ideoita, mistä kirjoittaa, mutta jotenkin en ole jaksanut panostaa viime aikoina kuulumisten kertomiseen tekstin muodossa. Mutta, sen pidemmittä puheitta ja löpinöittä, palaan tässä postauksessa  Cardiff-reissuun.

Ilmainen turistikartta Cardiffin rautatieaseman infotiskiltä.

Ekat fiilikset : ihan kiva, kaupungissa yhdistellään vanhaa ja uutta, miksi toi stadion on ihan keskustassa, onneksi tärkeimmät nähtävyydet on kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Myöhemmin aloin myös ihmettelemään, miksi koko kaupunki on täynnä punaisiin ja vihreisiin vaatteisiin verhoutuneita ihmisiä. Vaikka joulu olikin suht lähellä, en kuvitellut ihmisten pukeutuvan joulun väreihin peruslauantaina.  Siitä myöhemmin.

 

Cardiffin katuja.

Ennen Cardiffiin lähtöä olin tehnyt pientä listausta siitä, missä kannattaisi käydä päivän aikana. Tykkään kyllä poukkoilla paikasta toiseen ilman mitään päämäärää, mutta toisaalta on kiva edes vähän suunnitella ajankäyttöä, kun kyseessä on outo kaupunki ja silleen. Niinpä saatuani kartan käteen, kävelin läpi kaupungin ja suunnistin puistoon (Alexandra Gardens) katsomaan, mitä sieltä löytyy.

 

Alexandra Gardenista löytyi tällainen monumentti, joka oli pystytetty 1. ja 2. maailmansodassa kuolleiden walesilaisten muistoksi. / wikipedia

Puistossa pyörähtämisen jälkeen suuntasin vieressä olevaan isompaan puistoon (Bute Park, Coopers Field), joka ympäröi Cardiffin linnan muureja. Missasin jo yhden linnan Oxfordin reissulla, joten nyt oli aika mennä tsekkaamaan edes yksi linna täällä!

 

 

 Animal Wall - muuri, jonka päällä viisitoista eri eläintä vartioimassa Cardiffin linnaa.

Siinä se nyt sitten on, Cardiff Castle / Gastell Caerdydd. Tai oikeastaan vain osa siitä, tuo osa vain näyttää kivoimmalta ja kivimmältä. Mikäli haluaisi tutustua linnaan ja kaikkeen linnan ympärillä oleviin rakennuksiin / muihin kohteisiin, aikaa kantsii tosiaan varata. Mullakin taisi mennä täällä melkein kaksi tuntia, vaikka en mielestäni kovin intensiivisesti jaksanut kuunnella audio guidea, joka tuntuu olevan nykyajan trendi kaikissa museoissa. Näyttää tyhmältä ja kuulostaa tyhmältä. 

Näkymää linnan tornista. Tuo kuvan keskellä oleva juttu on jäänne tuhoutuneesta osasta linnaa.

Nämä kaksi kuvaa ei ole tuon kivisen bunkkerin sisältä, vaan linnan vieressä olevasta toisesta "linnasta".

Marraskuussa näitä punaisia unikkoja (red poppy / rememberance poppy) on näkynyt ihan joka puolella. Autoissa, ihmisten takeissa, mainoksissa, patsaiden vierellä jne. Piti ottaa oikein selvää, että mitä kukkahysteriaa tämä on - - - kukat on osa 11. marraskuuta vietettävää Rememberance Dayta / Poppy Dayta eli ensimmäisen maailmansodan päättymispäivää eli yleisimmin kaatuneitteen ja veteraanien päivää. Jassoo. 

Linnan jälkeen kävin Cardiffin kansallismuseossa katsomassa luontomuseon puolella vähän fossiileita ja dinosauruksia. Museosta lähdettyäni iltaa kohden ihmismäärä alkoi tasaiseen tahtiin nousta ja siinä vaiheessa kun törmäsin naiseen, jolla oli punainen lohikäärme päässä (=hattu), päätin kysäistä vastaantulevalta rouvalta syytä tähän väenpaljouteen ja pukeutumiseen. Syynä oli Cardiffin Millennium Stadiumilla pelattava Wales vs. Etelä-Afrikka rugbyottelu! Koko kaupunki oli täynnä joukkueiden kannattajia ja se tosiaan näkyi ja kuului. Kai tää rugby on niin tärkeää näille, että pitäähän toi stadiumikin olla tosiaan ihan keskustassa. 

 

Lopuksi,  Cardiffissa muuten näkyi (ja varmaan kuuluikin) hyvin walesin/kymrin kieli. Melko hämmentävää. En kuvitellut, että jotkut oikeasti puhuu tällaista haltiakieltä.

*En puhu walesia.

Pala Harry Potteria Oxfordissa

Viime viikonloppuna käväisin seitsemän muun vaihtarin kanssa Oxfordissa. Retkiryhmä paisui kahdeksanhenkiseksi, kun minä ja toinen suomalainen vaihtari yhdisimme voimat ja kutsuimme mukaan muita (Erasmus-)vaihtareita Bath Spasta. Huolimatta suuresta lössistä, päivän aikana ei ollut oikeastaan minkäänlaista ongelmaa liikkua kaupungissa paikasta toiseen. Ei tullut pahemmin erimielisyyksiä siitä, että mennäänkö kirkkoon  jonnekin kampukselle vai museoon. Ainoastaan ruokailu tuotti ongelmaa näin ison porukan kanssa - isolla porukalla kun on todella vaikeaa löytää ruokapaikka nopeasti. Se olisi ollut lottovoitto, jos oltaisiin päästy kaikki samaan pöytään istumaan!

Bathista Oxfordiin oli kätevintä mennä junalla, koska se on suht halpa ja nopea (meno-paluu 14£ ryhmäalennuksella). Ja useimmiten se myös toimii - tosin ei tällä kertaa kotimatkalla. Lippujen hankinta oli myös melko ongelmallista ja ihmettelyä aiheuttavaa. Normaalisti sitä luulisi, että mitä isompi porukka, sen halvempi hinta. No ei. Alunperin retkelle piti tulla vain seitsemän, mutta lopulta kasassa olikin kahdeksan henkeä. Yhden lisätyypin takia kaikkien junaliput nousi ~4 £. Jännää.

Oxford on tunnettu oikeastaan siitä, että se on yliopistokaupunki. Niinpä melkein kaikki nähtävyydet on kampuksia, tosin övereitä sellaisia. Christ Church taitaa olla yks tunnetuimmista kampuksista kaupungissa ja varmaankin myös yksi hienoimmista. Ei ihmekään, että inspiraatiota Harry Potter leffojen lavastuksiin oli saatu muun muassa Christ Church Great Hallista. Huuh, melkoinen ruokala näillä opiskelijoilla.

Mutta nyt, kuvia.

Lähestyvä sade. Ja KYLLÄ, pian tosiaan satoi.

Harry Potter meininkejä. Tässä on The Great Hall ulkoa.

The Suuri Sali, joillekin ihan ruokala yliopistolla. Ei ihmekään, että tänne pääsi päivässä vain tiettynä ajankohtana, olisiko ollut klo 14-16 välillä.

Turisti. Ja jono suureen saliin.

Christ Churchin katedraali, aika päheä tääkin.

Radcliffe Camera.

Albert Einsteinin liitutaulu tiedehistoriamuseossa (Museum of  the History of Science).

***

Huomenna lähden omatoimisesti yksin Walesiin, Cardiffiin. Aika ekstemporereissu, junaliput ostin pari päivää sitten ihan sen takia, kun halusin vain jotain tekemistä. Tiedän, että Cardiffissa on pari ilmaista museota ja linna. Ja että kaupunki on kai aika iso. No, huomenna se nähdään.

Miksi yksin? No, halusin vaan lähteä yksin. Yksin reissaaminen on tavallaan kivaa, mutta on siinä huonotkin puolensa.